10.3 Tenttiin pitäisi lukea, mutta...

Pyykkipäivä taas. Taitaa olla merkki rauhallisesta elämästä kun pitää vaatteiden pesemisestä raportoida. ”klo 08:48 - toinen koneellinen on jo peseytynyt. Boksereitani varastelevat asukastoimiston mummot kalisuttelevat tekohampaitaan kellarikerroksen pyykkihuoneen lähettyvillä, mutta ne pysyvät yleensä loitolla kun heilutan soihtua niiden edessä.” Sain Slovenialaiselta Martinilta perinnöksi huuhteluainetta ja käytin sitä petivaatteita sisältävään koneelliseen. Minä kun luulin, että hän käytti tyttöjen deodoranttia, mutta se olikin huuhteluaine joka haisi ruusuille!

Ulkona on tuullut viimepäivinä todella kovaa. Kolmastoista kerros on melko korkealla ja täällä ylhäällä vinkka tuntuu erityisen repivältä. Herään yöllä vähän väliä kolinaan kun tuuli paiskoo ikkunan metallikaihdinta karmeja vasten. Kevään kunniaksi olin reipas ja kävin parvekkeella tuulettamassa peittoa ja sitä outoa valkoista rättiä, jonka herra Gil käski laittaa patjan ja lakanan väliin noin selän kohdalle, nähtävästi suojaamaan patjaa hikiseltä selältäni. Löyhyyttelin peittoa parvekkeen kaiteen yli yllättävän tuulenpuuskan ilmaantuessa jostain. Titanic-elokuvassa Kate Winslet kurottautui laivan keulan yli kädet levällään ja kuvitteli lentävänsä. Jos hänellä olisi ollut ohut keltaruskea peitto käsiensä välissä, olisi hän näyttänyt aika pitkälti samalta kuin minä siinä parvekkeella kädet pystyssä seisoskellessani peitto ympärilleni kääriytyneenä. Aikani kirottua sain rimpuiltua itseni vapaaksi ja marssin takasin sisälle peitto kainalossa. Että voi ärsyttää taas kaikki!

Kerroksemme pölynimuri on rikki. Edellinen kapistus alkoi pitää luonnotonta mekkalaa ja haista palaneelle muoville kolmisen viikkoa sitten. Asiasta valitettuamme saimme tilalle käytetyn, jopa melko modernilta näyttävän laitteen. Kun kytkin sen päälle ensimmäistä kertaa ajattelin, että pölynimuri, joka pitää ääntä kuin suihkuhävittäjä on varmasti tehokas. Kuvittelin kuinka kerrosta alempana huonekalut vaihtavat paikkaa siivoamiseni tahdissa ja raahasin hykerrellen rotiskon pölyiseen huoneeseeni. Virrat päälle. Meteli on ulvova ja käy korviin. Liikuttelen suutinta lattialla, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Suutin ei niinkään ime, vaan tuntuu pikemminkin uudelleenjärjestelevän pölyhiukkaset edestään ja pyytää vielä mennessään punkeilta anteeksi aiheuttamaansa häiriötä. Yritän hetken metsästää pikkuruista nukkapalloa sänkyni vierestä, mutta se tuntuu lähinnä huvittuneelta muljutessaan suuttimen alla pitkin lattiaa. Kokeilen imua kädelläni ja huomaan sen olevat vain lämpöinen hönkä, kuin suuntaviitta roskille, että tänneppäin jos voisitte ystävällisesti siirtyä niin ei tarvitsisi tuon Mikankaan niistää joka aamu kokolattiamattoa nenästään. Koetan säätää imua voimakkaammaksi imurin päällä olevasta liukukytkimestä, mutta ilmeisesti sillä säädellään vain äänenvoimakkuutta. Olkoot perhana! Vien imurin takaisin siivouskomeroon ja tulen mököttämään huoneeseeni. Ei taas huvita yhtään mikään.

Kai se on pakko jatkaa tenttiin lukemista.